Jälkitreenejä

Taisimme hurahtaa jäljestämiseen :) Eilen tein lyhyen, 100 m jäljen lähimetsään. Maasto oli kuivaa varvikkoa ja sammalta. Alkuun ripotin muutamalle askeleelle makupaloja ja loppuun jätin kepin ja nameja muovirasiassa. Jälki sai vanhentua vajaan tunnin verran. Otimme Ilonan, melkein 9 v, mukaamme jäljelle. En tiedä, mitä Salsa kuuli tai näki, mutta se tuijotteli korvat pystyssä kaukaisuuteen jäljelle mennessä. Sama tuijottelu jatkui sitten aika ajoin myös jäljellä. Muuten kyllä jäljesti hyvin ja ilmaisi jopa lopussa olleen kepin ottamalla sen suuhunsa. Ilona oli häikästynyt Salsan kyvystä löytää metsästä muovirasia :)

Ennen eilistä jälkeä kävin tiputtamassa metsäpolulle kaksi jälkikeppiä ja kuljin sitten Salsa hihnassa polkua pitkin. Ensimmäinen keppi löytyi ja Salsa nosti sen maasta, toista keppiä koiruus ei huomannut.

Tänään ajelin metsäteiden kautta kotiin Turusta ja löysinkin meidän tarpeiksi riittävästi herkullista jälkimaastoa. Tein 300 m jäljen, jolle jätin yhden kepin ja loppuun toisen, makupaloja en jättänyt kuin purkkeihin kepeille. Hain koirat kotoa ja ulkoilimme, kunnes jälki oli n. tunnin vanha. Salsa nosti jäljen hienosti, mutta jäljestys oli ilmeisesti tuulesta (takaa ja sivulta) johtuen melkoista sik-sakia ja välillä ihmettelyäkin. Niin vain ensimmäinen keppi kuitenkin löytyi, vaikka olin varma, että mennään vauhdilla sivusta ohi. Hetken leikimme kepillä ja yritin saada pienet bileet aikaiseksi, mutta Salsa tuntui miettivän, että mitä yhdestä kepistä, joten jatkoimme eteenpäin. Loppukin sujui hyvin ja Salsa pysyi jäljen päällä alkupätkää paremmin.

Jatkossa pitää edelleen vahvistaa keppejä. Ninahan varoitti minua, että kun jälki vetää koiraa puoleensa voimakkaasti, voi olla hankala saada sitä innostumaan kepeistä. Salsa toki ilmaisee kepit koskemalla niitä tai ottamalla ne suuhunsa, mutta jotenkin toivoisin sen innostuvan niistä lisää.