perjantai 31. lokakuuta 2008

Salsa malttaa joskus keskittyä

Eilen illalla ennen viimeistä ruokaa Salsa oli ilmeisesti juuri sopivan väsynyt ja nälkäinen, sillä pentu malttoi keskittyä loistavasti muutamaan harjoitukseen, joita teimme. Otin muutaman maahanmenon, joka selvästi alkaa jo hahmottua pennun päässä. Istuminen sujuu jo ilman kädellä avustamista ja saimme hyvään alkuun eteen lähelle istumisen. Tuo ihan kiinni minuun tuleminen on ollut hiukan hankalaa, mutta eilen sain Salsan vedettyä kiinni niin, että rinta ja kaula koskettivat vatsaani. Nyt ei missään harjoituksessa ollut juuri yhtään hosumista, hampaita ja tassuja, vaan pentu teki tehtävät rauhallisena ja kuunnellen. Itselleni jäi tosi hyvä mieli :)

Aiemmin päivällä jatkoin noutoharjoituksia ja Salsan mieleen palautui nopeasti, miten homma toimii. Jatkamme tällä tavalla, kun se nyt näyttää sujuvan.

torstai 30. lokakuuta 2008

Noudon alkeita

Nouto on se juttu, minkä opettamista eniten itse mietin ja arkailen. Kun en ole vielä yhtään koiraa koskaan opettanut noutamaan... Ensimmäinen cavalierimme kyllä osasi noutaa, mutta tuolloin tärkeintä oli, että koira toi takaisin minun heittämäni esineen - tyylistä viis. Belgimme Fenja taas oli niin puhtaasti agility-koira, että oli ihan sama, miten se esim. lelun toi takaisin, kun toko- tai pk-kokeisiin emme koskaan aikoneetkaan osallistua.

Salsan kanssa ei tulevista harrastuksista vielä tiedä, joten ehkä tällä kertaa olisi syytä miettiä ja opettaa koko liike alusta alkaen oikein. En ole vielä erityisemmin asiaan paneutunut, ettei mene pieleen... Pari kertaa olen heittänyt lelua ja Salsa on lähtenyt lelun kanssa omille teilleen. En sitten ole viitsinyt enempää tuota kokeilla. Eilen päätin (ahkeran netin selaamisen jälkeen ja Salme Mujusen kirjan opastamana) yrittää 'takaperin' opettamista eli otin pennun eteeni istumaan ja tarjosin suuhun jälkikapulaa. Salsa otti hienosti kapulan, mutta ei tehnytkään vaihtokauppoja kuivattuun maksaan :O Muistin Ninan vinkin pentueen mieltymyksestä juustoon ja juustopalojen kanssa sitten otin muutaman toiston eli kapula suuhun, hetki (ehkä sekunti) rauhallista pitoa ja sitten irti-käsky samalla kun pentu irrotti kapulasta juuston saadakseen. Eli tämä meni tosi hienosti. Mutta onko typerää opettaa pientä tuolla menetelmällä?

Olemme myös ottaneet hiukan eteen istumista (vielä vähän vaikea saada Salsaa tarpeeksi lähelle) ja seisomasta maahanmenoa (siis alas taaksepäin). Istumasta seisomaan ei onnistu millään vaan lopputulos on kuperkeikka taaksepäin... Salsa siis seuraa hyvin makupalaa vatsansa alle, muttei nosta takapäätään ylös vaan kellahtaa lopulta kumoon.

tiistai 28. lokakuuta 2008

Seikkailut jatkuvat

Salsa käy aamuisin ulkona noin klo 6 aikaan Villen lähtiessä töihin ja tulee sitten takaisin nukkumaan. Itse nousen 7 jälkeen, jolloin Salsakin herää ja alkaa touhuilla. Vien Ilonan kouluun 9.30, minkä jälkeen vien koirat metsään, missä ne saavat juoksennella vapaana. Emme tee mitään lenkkiä, vaan kuljeskelen vähän edes takaisin sen verran että koirat pysyvät liikkeessä halunsa mukaan. Sisään tultuamme annan niille ruoan ja koirien syötyä lähden töihin. Eli koirat jäävät kotiin väsyneinä ja vatsat täynnä. Tänään oli viimein kaunis ja kuiva ilma aamulla ja koirat pääsivät kunnolla metsään juoksentelemaan. Toki ne sateellakin varmaan juoksisivat, mutta itseäni ei kaatosateessa ja kovassa tuulessa ulkoilu kovin paljon innosta tai en ainakaan siitä nauti. Salsa pärjää hienosti Morriksen vauhdissa ja koirat kirmailivat pitkin kallioita edes takaisin. On vaikea uskoa, että pentu on vasta 8,5 vkoa, sillä niin sujuvasti ja sulavasti se liikkuu metsässä. Ja Morris tykkää, kun saa jonkun juoksemaan perässään. Mielenkiintoista nähdä, millaiseksi leikki muuttuu, kun Salsa kasvaessaan saa vauhtia lisää...

Olen jo monta viikkoa miettinyt, leikkaanko nurmikon vielä kertaalleen ennen talvea. Tänään sitten ruoho oli sen verran kuivaa, että päätin ryhtyä toimeen. Vasta kun olin päätöksen tehnyt, tajusin, että tässäkin on taas sopiva juttu Salsalle ja hain pennun seurakseni ulos. Meillä on kelaleikkuri, joka ei pahemmin metelöi, mutta oma säksättävä äänensä siitäkin lähtee. Ensin pentu juoksi portaille karkuun, mutta kun vain jatkoin leikkaamista, uteliaisuus voitti ja Salsa tuli koko ajan lähemmäs ja lähemmäs ja alkoi lopulta kulkea perässäni. Pysähdyin ja tutustuimme sitten yhdessä ihmeelliseen vekottimeen. Muutaman kerran minun piti taputella leikkuria ennen kuin Salsa päätti, että siihen on turvallista tutustua ja sen jälkeen leikkurista ei enää tarvinnutkaan välittää. Illalla kävimme vielä viemässä Miksun jalkapallohallille ja kävimme taas sisällä menoa ihmettelemässä. Salsa kävi reippaasti moikkaamassa ihmisiä ja sai tälläkin kertaa taas monta uutta ystävää.

Saimme s-postissa Ninalta kehotuksen 'leikkikoulun' aloittamisesta. Täytyy myöntää, etten ole tässä asiassa ollut vielä kovin aktiivinen, vaikka istumista jonkin verran olemme harjoitelleet. Katsekontakti onnistuu myös ja joskus tuntuu, ettei pentu muuta teekään kuin katsoa killitä suoraan silmiin. Salsa osaa myös mennä makupalan avulla hienosti maahan suoraan seisomasta. Pentukurssi alkaa ensi viikolla, joten viimeistään silloin alamme ahkeroida :)

maanantai 27. lokakuuta 2008

Uusia tuulia

Tänään alkoi Salsan tutustuminen suureen maailmaan. Ensin menimme yhdessä lapsia vastaan kouluun. Pentu ei edes huomannut talutinta, kun uudet tuoksut ja maisemat veivät huomion muualle. Hihnassa käveleminen sujuikin tosi hienosti. Odottelimme ja ihmettelimme pihan laidalla sekä katselimme ohi juoksentelevia lapsia. Ihmetystä kaikki uudet asiat tietysti herättivät pienessä koirassa, mutta Salsa oli koko ajan reipas ja utelias. Muutama lapsi halusi tulla silittämään suloista pentua ja annoin luvan ja taskustani kuivattua maksaa pennun palkkaamiseksi. Myös pari opettajaa kävi meitä moikkaamassa.

Illalla sitten oli päivän toisen seikkailun vuoro, kun menimme jalkapallohalliin odottelemaan Ilonan harjoitusten loppumista. Salsa ei epäröinyt yhtään, vaan asteli halliin sisälle kuin ennestään tuttuun paikkaan. Tämäkin reissu sujui hienosti ja lopulta Salsa asettui kerälle nukkumaan jalkoihini. Tosi reipas pentu :)

Loppuillan Salsa oli melkoisen aktiivinen: leikki, touhusi ja kokeili monenlaisia juttuja (mm. hampaitaan kaapinkulmiin ja pohkeisiin...) malttamatta asettua nukkumaan. Tiedä sitten saivatko uudet kokemukset pennun ylikierroksille vai mikä oli, mutta pihallakin tuo spurttaili ja loikki jänisloikkaa kukkapenkkejä myöten.


Ruoka on alkanut maistumaan tosi hyvin ja kuppi nuollaan puhtaaksi joka aterialla. Olenkin antanut hitusen enemmän kuivamuonaa eli 1/2 dl kerralla entisen vajaan puolikkaan sijasta. Tosin pentu tuntuu kyllä kasvavankin melkein silmissä. Tuleekohan siitä isona kirahvi?

Sain viimein tehtyä Salsalle oman gallerian nettiin.

lauantai 25. lokakuuta 2008

8 viikkoa tänään

Viikko pentuelämää on mennyt nopeasti. Nyt jo tuntuu siltä kuin Salsa olisi ollut meillä aina ja tunnemme toisemme melkoisen hyvin. Juttelin viikolla Ninan kanssa pennun syömisestä, ruokaa kun on jäänyt joka kerta kuppiin. Nina sanoikin, että annos on ollut hiukan ylimitoitettu ja parikuiselle pennulle tarkoitettu. No, eilen ja tänään kuppi onkin tyhjentynyt jokaisella aterialla.


Tänään teimme ensimmäisen autoajelun, kun veimme Miksun kaverinsa luo. Morriksen häkki on ollut sisällä monta päivää ja koirat ovatkin vuorotellen majoittuneet leluineen häkkiin. Salsakin on kantanut erityiset aarteensa (kuten löytämänsä kengät...) sinne. Tarkoitus oli totuttaa pentu autoiluun vähitellen, istuskella ensin paikallaan olevassa autossa jne, mutta päätin nyt sitten ottaa pennun mukaan lyhyelle matkalle. Menomatkalla Salsa piti melkoista meteliä, mutta takaisin tullessa nukahti. Pitää nyt ruveta tekemään lyhyitä reissuja päivittäin ja sosiaalistaa pentua samalla: käydä koululla, kaupan pihassa, jalkapallokentän laidalla jne. mitä tästä läheltä löytyy. Salsa aristaa ihmisiä ulkona, joten siksikin pitää lähteä kotoa pois suureen maailmaan. Miksun kaverin luona tutki reippaasti pihaa, kävi tyhjässä koiratarhassakin ihmettelemässä ja istuskeli siellä hetken. Ensin vähän arkaili kaverin äitiä, mutta pois lähtiessä nuoli tämän naamankin. Itseäni vähän jännittää, jääkö tuo aristelu päälle vai pääsemmekö siitä eroon kun alamme toden teolla tutustumaan muuhunkin kuin kotipihaan ja -metsään.

Hihnassa kävelemistä olemme myös hiukan harjoitelleet ja pääsimme jo käymään kotikujan päässä Salsan kävellessä tosi hienosti hihna löysällä koko matkan. Tätäkin pitäisi kyllä muistaa harjoitella päivittäin, sillä hihnan kiristyessä tempoilu alkoi.


Tänään haravoimme pihassa lehtiä, kun Salsa yht'äkkiä katosi. Pentua ei näkynyt missään, vaikka se aina pysyy 10-15 m päässä minusta. Lopulta Ilona löysi koiruuden terassin alta kurkkimassa. Kesti kuitenkin vielä jonkun aikaa ennen kuin Salsa ymmärsi tulla piilostaan pois ja hetken jo mietin, mistä alan repiä lautoja irti, kun pentu itki ja ulisi kun ei osannutkaan tulla pois. Pois päästyään olisi kyllä melkein saman tien mennyt takaisin eli mitään pelkoa ei seikkailusta tainnut jäädä.

Näin netissä kuvia saman ikäisestä tervu-pennusta ja jokaisessa kuvassa lattialla oli sanomalehtiä. Vasta silloin havahduin itsekin, että Salsa on tosi sisäsiisti ja lehtiäkin meillä on vain makuuhuoneen lattialla, sillä yöt ja yksinoloajan koirat viettävät siellä. Kertaalleen olen vaihtanut lehdet tämän viikon aikana. Edellispäivänä pentu ei ollut pissannut sisälle edes töissä ollessani (5 t).

tiistai 21. lokakuuta 2008

Alkeisoppeja


Olemme viettäneet edelleen rauhallista hiljaiseloa kotosalla. Metsässä toki käymme ihmettelemässä ja varpujen yli loikkimassa. Hauskinta kuitenkin on ehdottomasti Morriksen kanssa jyllääminen ja ihmeen kärsivällisesti Morriskin sietää karvoissaan roikkuvaa pikkupetoa. Ilmoittaa kuitenkin kun saa riehumisesta tarpeekseen. Olohuoneeseen piti eilen laittaa vanha matto lattialle, että parivaljakolla pysyvät jalat alla leikin tiimellyksessä.


Kahdenkeskistä aikaa olemme Salsan kanssa viettäneet lähinnä ulkona. Kuivattu maksa maistuu hyvin ja 'täällä' -käskyllä neiti pinkoo pikavauhtia luokse. Tulee myös reippaasti syömään, kun kutsuu ja osaa istua odottamaan ruokaa. Olen myös alkanut vaatia katsekontaktia ennen kuin lasken kupin alas. Edelleenkään kuppi ei tyhjene kokonaan, vaan massu täyttyy, kun jäljellä on n. 1/4 ruoasta. Kasvattajan ohjeiden mukaan Salsa syö liotettua kuivamuonaa, raakaa jauhelihaa /naudan mahaa /tonnikalaa, raejuustoa /kermaviiliä, piimää sekä tilkan oliiviöljyä. Morriksen mielestä em. ruoka on tosi pahaa... :)

Olen miettinyt, miten pääsisin touhuilemaan Salsan kanssa sisällä, kun Morris tunkee heti mukaan, jos jotain alkaa tapahtua. Eristäminen toiseen huoneeseen saa aikaan haukkumista. Eilen sitten treenasin kahden koiran kanssa yhtä aikaa. Salsaa ei Morriksen läsnäolo näytä häiritsevän ollenkaan. Niinpä sitten koirat tekivät istumista ja katsekontaktia molemmat minua tapittaen.

Eilen Salsa kuuli hälytysajoneuvon äänen, keittiössä hurisi sipulileikkuri ja illalla kovassa tuulessa paukkui lipputangon naru. Hetken kuuntelemisen ja ihmetyksen jälkeen pentu ei ole korvaansa heilauttanut, vaan jatkanut toimiaan. Kokeilimme myös taluttimessa kulkemista pienen hetken. Pelkkä panta ei neitiä häiritse, mutta talutin teki belgipennusta villivarsan ;) Tänään ajattelin aloittaa totuttamisen auton kuljetushäkkiin, niin pääsemme joskus kotipihaa pidemmällekin. Salsa saa matkustaa Morriksen häkissä niin kauan kuin siihen mahtuu. Se on juuri sopivan kokoinen pienelle tytölle.

maanantai 20. lokakuuta 2008

Rauhallinen yö takana

Viime yö meni - toisin kuin sitä edeltänyt ensimmäinen yö - tosi hienosti. Ensimmäisenä iltana laitoin väsyneen pennun aitaukseen, mistä nousi melkoinen meteli. Salsa vinkui, raapi, puri verkkoa ja ulvoi. Lopulta sain käteni ujutettua verkonraosta aitaukseen ja pentu hiljeni rapsutukseen. Koko yö oli kuitenkin melko levoton: vinkumista, petinä olevan pahvilaatikon rouskuttamista ja unissaan haukkumista riitti aamuun asti. Itse en juurikaan saanut nukuttua. Kerran yön aikana kävimme pissalla ulkona. Eilen juttelin asiasta Ninan kanssa ja hän kehotti antamaan Salsan itse valita nukkumispaikkansa. Päivällä kun pentu nukkui tosi hyvät ja rauhalliset unet makuuhuoneessa. Illalla sitten litistin pentuaitauksen niin että verhot ja johdot ovat sen takana suojassa ja pikkulikka sai itse valita nukkumapaikkansa. Salsa ei vinkunut, ei touhunnut, vaan ilmeisesti nukkui melkein koko yön. Kahden aikaan yöllä heräsin ja kun huomasin pennun olevan pää pystyssä, käytin sen ulkona pissalla. Seuraavan kerran heräsimme kuudelta. Illalla tosin neiti meinasi ryhtyä yöunille jo kahdeksan jälkeen, kun me muut katselimme telkkaria makuuhuoneessa. Kutittelin kymmenen aikoihin pitkään polkuanturoista ja Salsa vain kaskotteli ja käänsi kylkeä monta kertaa ennen kuin havahtui hereille ja syömään. Nyt aamulla kävin viemässä lapset kouluun ja pentu jäi ihan rauhassa makuuhuoneeseen Morriksen kanssa, oli nukahtanut ja nukkuu edelleen. Kyllä se vaan on erinomainen lapsi :)

Ruoka maistui eilen paremmin kuin lauantaina, suunnilleen puolet annoksesta tulee syötyä. Päätin antaa aamuruoan vasta ennen kuin lähden töihin, niin saa sitten jäädä massu täynnä lataamaan akkuja siksi aikaa kuin olemme poissa kotoa.

Morriksen kanssakin on jonkinlainen yhteinen sävel löytynyt ja pihalla on tilaa leikkiä ja riehua kunnolla. Morris selvästi nauttii, kun vihdoin sai leikkikaverin, joka juoksee edellä ja perässä. Saa sitten nähdä, miten leikki muuttuu Salsan kasvaessa. Nythän nuo ovat suunnilleen saman korkuisia. Ja vaikka pieni vielä onkin, Salsakin on belgi, joka leikkii belgileikkiä eli roikkuu niskassa.

Metsäretkillä olen huomannut, että pentu on hirmuisen ketterä ikäisekseen. Se loikkii sujuvasti ja kompuroimatta varvikossa ja oksien yli. Lähimetsässä tehtiin keväällä hakkuita ja maassa on paljon oksia pitkin ja poikin, mutta eivätpä ne tunnu Salsan menoa haittaavan. Nina kertoikin, että Salsa on pennuista motorisesti kehittyinein. Ehkä siitä vielä tulee agilitykoira ;)

lauantai 18. lokakuuta 2008

Salsa muutti meille

Tänään sitten oli se päivä, jolloin tervuneitimme viimein haettiin kotiin. Vielä aamulla kotoa lähtiessämme emme tienneet, mikä pennuista lähtisi mukaamme Nahkelasta, sillä viikolla Nina kertoi, että 'pieni punainen' oli pentutestissä osoittanut yllättävän suurta dominanssia ja pentujen jakoa piti miettiä vielä uudelleen. Mutta olihan se sitten punaisen tytön nimi, joka sopimuksessa luki, kun sen eteeni sain. Olimme jo päässeet perheen kanssa yksimielisyyteen koiran nimestä: pennusta tulisi Salsa, mikä tietysti sopiikin hyvin pienelle temperamenttiselle punaiselle tytölle.


Pääsimme seuraamaan pentumme lääkärintarkastusta ja sirutusta, mitkä molemmat sujuivat hyvin. Vielä hetki leikkiä pentujen kanssa (=väsytystä) ennen kuin lähdimme kohti kotia. Salsa sai mukaansa hienon pentupakkauksen ihanassa vaaleanpunaisessa keijukassissa. Kassiin Nina oli koonnut pentua varten lilan pannan ja hihnan, mustan pannan, näyttelyremmin, kamman, noutokapulan, vetolelun, puruluita, suloisen pinkin torkkupeiton, johon vielä otettiin vähän äiti-Pötyn hajua mukaan sekä ruokakupin. Ruokaakin saimme parin kuukauden tarpeiksi. Turuntielle saakka Salsa yritti kiipeillä minua pitkin takapenkin puolelle, mutta väsyi sitten ja nukkui kotiin asti.


Kotona haimme Morriksen ulos ja koirat saivat ensituntuman toisistaan pihalla. Salsa pissasi hienosti nurmikolle ja pääsi sitten vielä Morriksen seuraksi käymään metsässä. Rohkeasti pentu kulki polkua pitkin, halusi toki syliin välillä, mikä herätti Morriksessa ihmetystä, kun pentu oli yht'äkkiä kadonnut taivaan tuuliin, mutta jatkoi taas tutustumistaan luontoon. Ulkoilun jälkeen vuorossa olisi ollut ruokailu, mutta neitimme kävi vain pari kertaa haistamassa kuppiaan. Sisällä vielä leikkiä, rapsutuksia ja sylittelyä, kunnes pentu väsähti ja pääsi omaan aitaukseensa nukkumaan. Reilun tunnin verran uni maistui ja sitten akut olivatkin taas täyteen ladatut.


Loppuilta kului samaan tapaan, leikkiä, torkkuja, ruoan varovaista maistelua ja pissatusta pihalla. Kävimme vielä toisenkin kerran metsään tutustumassa, jotta Morris pääsi juoksemaan. Morris tuntui pitävän tavallista tarkempaa vahtia siitä, ketä kutsutaan luo ja tulikin melkoista vauhtia, jottei makupalat livahda muihin suihin. Salsa taas seurasi Ilonaa joka paikkaan ja pyysi syliikin välillä. Jotenkin tuntuvat kahden pienen tytön ajatukset menevän yksiin :)

Päivä on ollut pitkä ja jännittävä meille kaikille. Saa nähdä, miten yö sujuu. Pentu on ollut tosi reipas ja rohkea ja se taitaa olla nyt jo koko perheen suosikki.

perjantai 10. lokakuuta 2008

Vielä vähän odotusta

Monta viikkoa on kulunut edellisestä kirjoituksesta, mutta edelleen olemme ilman tervuneitiä. Huomenna käymme katsomassa pentuja toisen kerran samalla reissulla, kun osa meistä menee katsomaan Suomi - Azerbaidzhan -futismatsia Olympiastadionille. Vielä ei ole ihan varmaa, mikä tytöistä muuttaa meille. Tosin Nina viestitti, että nyt näyttäisi siltä, että pentueen punaisin ja temperamenttisin typy olisi meille sopivin. Pennut testataan vielä ennen luovutusta, mutta tuskin testi enää mitään suuria yllätyksiä esiin tuo. Luotan kyllä Ninan kokemukseen tässä asiassa, hän kuitenkin tuntee pennut parhaiten ja toivottavasti sai oikeanlaisen kuvan meistä tavatessamme.

Viikko vielä odotusta jäljellä... Kutsumanimeäkin on jo mietitty. Tällä hetkellä vaihtoehtoja ovat Tomu ja Villa [vi:ja]. Eiköhän se nimi sieltä vielä löydy.