Mietin jo etukäteen, mikä olisi paras tapa viettään uutta vuotta Salsan kannalta. No, kotona olimme joka tapauksessa. Ajattelin sitten, että ihan normaali meno, koska asumme kuitenkin pienellä omakotialueella, missä kukaan ei paukuttele ihan talon nurkalla. Jo parina päivänä metsälenkillä oli kuulunut jostain kaukaa paukuttelua, mihin Salsa ei reagoinut mitenkään. Kävimme pissalla ennen klo 18, jolloin oli vielä hiljaista. Sitten kun seuraavan kerran piti mennä ulos, pauketta olikin jo enemmän eikä pissaaminen enää onnistunutkaan, vaan äänet selvästi hiukan pelottivat pentua. Kävimme vielä pari kertaa ulkona kokeilemassa, mutta sitten käärin suosiolla matot rullalle. Majoittauduimme makuuhuoneeseen ja laitoin telkkariin reilusti ääntä. Kovimman räiskeen ajaksi annoin vielä Salsalle pureksittavaa. Ulos uskaltauduimme reilusti yhden jälkeen, jolloin silloinkin vielä jossain kauempana paukkui, mutta oma alueemme oli jo hiljentynyt. Morris oli mukana eikä pelkää paukkuja ollenkaan, ja Salsakin hiukan kuunteli ääniä, muttei ollut mitenkään ihmeissään tai jännittynyt. Toivottavasti illasta ei jäänyt mitään pelkoja pennulle. Olisi pitänyt vaan tyynesti unohtaa ulkoilut koko illaksi eikä kokeilla ensin :( Hyvin pärjäsi Salsa pissaamatta koko illan.
Tämän vuoden aloitimme reippaasti ja teimme koko perheen eväsretken Raision Kullavuorelle. Koirat saivat juosta suurimman osan matkasta (yhteensä muutama kilometri) vapaana, mutta liikkeellä oli muitakin, joten koirat joutuivat olemaan hihnassakin. Päivittäiset metsäpyrähdyksemme eivät Salsaa juuri rasita, mutta vajaan kolmen tunnin ulkoilu vaati kotona pitkät unet ennen kuin pennun akut olivat taas täynnä.
Olemme näillä näkymin menossa lauantaina Tuusulaan Ninaa moikkaamaan ja samalla vähän kouluttautumaan. Teemme Salsan kanssa tyttöjen retken ja tulemme kotiin Läyliäisissä asuvan ystäväni perheen kautta.
Ystäville muistoksi
7 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti