Jotain on sentään tehty

Pentujatkokurssin ohjelmassa oli tällä viikolla teorialuento. Saimme parin tunnin ajan lisää tietoa koiran oppimisen edellytyksistä ja esteistä. Tulipa siellä uusiakin juttuja.

Olen koittanut treenata Salsan kanssa päivittäin. Tuntuu vain siltä, ettei vuorokaudessa ole tarpeeksi tunteja. En tiedä, olemmeko edistyneet kotitehtävien kanssa ollenkaan... No, paikoillaan istumassa Salsa pysyy paljon paremmin kuin ennen. Nyt istuisi ruokakupin vieressäkin vaikka miten pitkään odottamassa lupaa syödä. En kyllä ole vaatinut kuin vaihtelevan pituisen katsekontaktin ennen kuin annan luvan syömiseen, mutta hötkyilemättä ja maltillisen näköisenä Salsa lupaa odottaa.

Ajattelin myös ottaa käyttöön kosketusalustan. Tällä hetkellä emme vielä alustan käytöstä hyödy, mutta sekin aika tulee vielä. Ja onpahan ajankulua ja päänvaivaa Salsalle :) Eilen illalla aloitin naksuun ehdollistamisen. Joskus pikkupentuna naksuttelin, mutta sitten koko juttu unohtui ennen kuin mitään ehdollistumista ehti tapahtua. Fenjan kanssa naksutin toimi tosi hyvin, joten en tiedä itsekään, miksen ole sitä ottanut kunnolla käyttöön Morriksen tai Salsan kanssa. Ehkä sekin puute tästä korjautuu ihan lähi aikoina. Kosketusalustana käytän hiirimattoa. Vähän jo sitäkin eilen kokeilimme, mutta tänään hain netistä ohjeet ja jospa vaikka huomenna pääsisimme niitä noudattamaan. Tämä ilta kun meni ulkoillessa. Olimme Salsan kanssa kahdestaan kävelyllä, joten pystyin tekemään perusasentoja, paikallaanoloja ja pari luoksetuloa (tulee hienosti lähelle ja suoraan istumaan) lenkin lomassa. Melkein aina minulla on molemmat koirat ulkona mukana (ja metsässä vapaana), jolloin Salsan huomio on enemmän Morriksessa kuin minussa.

Olen alustavasti suunnitellut Tuusulaan ajamista lauantaina. Olisi kiva päästä taas näyttämään Salsaa Ninalle ja samalla voisi jo miettiä maaliskuista näyttelyä ja saada vähän vinkkiä sinne treenaamiseen.