lauantai 18. lokakuuta 2008

Salsa muutti meille

Tänään sitten oli se päivä, jolloin tervuneitimme viimein haettiin kotiin. Vielä aamulla kotoa lähtiessämme emme tienneet, mikä pennuista lähtisi mukaamme Nahkelasta, sillä viikolla Nina kertoi, että 'pieni punainen' oli pentutestissä osoittanut yllättävän suurta dominanssia ja pentujen jakoa piti miettiä vielä uudelleen. Mutta olihan se sitten punaisen tytön nimi, joka sopimuksessa luki, kun sen eteeni sain. Olimme jo päässeet perheen kanssa yksimielisyyteen koiran nimestä: pennusta tulisi Salsa, mikä tietysti sopiikin hyvin pienelle temperamenttiselle punaiselle tytölle.


Pääsimme seuraamaan pentumme lääkärintarkastusta ja sirutusta, mitkä molemmat sujuivat hyvin. Vielä hetki leikkiä pentujen kanssa (=väsytystä) ennen kuin lähdimme kohti kotia. Salsa sai mukaansa hienon pentupakkauksen ihanassa vaaleanpunaisessa keijukassissa. Kassiin Nina oli koonnut pentua varten lilan pannan ja hihnan, mustan pannan, näyttelyremmin, kamman, noutokapulan, vetolelun, puruluita, suloisen pinkin torkkupeiton, johon vielä otettiin vähän äiti-Pötyn hajua mukaan sekä ruokakupin. Ruokaakin saimme parin kuukauden tarpeiksi. Turuntielle saakka Salsa yritti kiipeillä minua pitkin takapenkin puolelle, mutta väsyi sitten ja nukkui kotiin asti.


Kotona haimme Morriksen ulos ja koirat saivat ensituntuman toisistaan pihalla. Salsa pissasi hienosti nurmikolle ja pääsi sitten vielä Morriksen seuraksi käymään metsässä. Rohkeasti pentu kulki polkua pitkin, halusi toki syliin välillä, mikä herätti Morriksessa ihmetystä, kun pentu oli yht'äkkiä kadonnut taivaan tuuliin, mutta jatkoi taas tutustumistaan luontoon. Ulkoilun jälkeen vuorossa olisi ollut ruokailu, mutta neitimme kävi vain pari kertaa haistamassa kuppiaan. Sisällä vielä leikkiä, rapsutuksia ja sylittelyä, kunnes pentu väsähti ja pääsi omaan aitaukseensa nukkumaan. Reilun tunnin verran uni maistui ja sitten akut olivatkin taas täyteen ladatut.


Loppuilta kului samaan tapaan, leikkiä, torkkuja, ruoan varovaista maistelua ja pissatusta pihalla. Kävimme vielä toisenkin kerran metsään tutustumassa, jotta Morris pääsi juoksemaan. Morris tuntui pitävän tavallista tarkempaa vahtia siitä, ketä kutsutaan luo ja tulikin melkoista vauhtia, jottei makupalat livahda muihin suihin. Salsa taas seurasi Ilonaa joka paikkaan ja pyysi syliikin välillä. Jotenkin tuntuvat kahden pienen tytön ajatukset menevän yksiin :)

Päivä on ollut pitkä ja jännittävä meille kaikille. Saa nähdä, miten yö sujuu. Pentu on ollut tosi reipas ja rohkea ja se taitaa olla nyt jo koko perheen suosikki.

Ei kommentteja: