maanantai 20. lokakuuta 2008

Rauhallinen yö takana

Viime yö meni - toisin kuin sitä edeltänyt ensimmäinen yö - tosi hienosti. Ensimmäisenä iltana laitoin väsyneen pennun aitaukseen, mistä nousi melkoinen meteli. Salsa vinkui, raapi, puri verkkoa ja ulvoi. Lopulta sain käteni ujutettua verkonraosta aitaukseen ja pentu hiljeni rapsutukseen. Koko yö oli kuitenkin melko levoton: vinkumista, petinä olevan pahvilaatikon rouskuttamista ja unissaan haukkumista riitti aamuun asti. Itse en juurikaan saanut nukuttua. Kerran yön aikana kävimme pissalla ulkona. Eilen juttelin asiasta Ninan kanssa ja hän kehotti antamaan Salsan itse valita nukkumispaikkansa. Päivällä kun pentu nukkui tosi hyvät ja rauhalliset unet makuuhuoneessa. Illalla sitten litistin pentuaitauksen niin että verhot ja johdot ovat sen takana suojassa ja pikkulikka sai itse valita nukkumapaikkansa. Salsa ei vinkunut, ei touhunnut, vaan ilmeisesti nukkui melkein koko yön. Kahden aikaan yöllä heräsin ja kun huomasin pennun olevan pää pystyssä, käytin sen ulkona pissalla. Seuraavan kerran heräsimme kuudelta. Illalla tosin neiti meinasi ryhtyä yöunille jo kahdeksan jälkeen, kun me muut katselimme telkkaria makuuhuoneessa. Kutittelin kymmenen aikoihin pitkään polkuanturoista ja Salsa vain kaskotteli ja käänsi kylkeä monta kertaa ennen kuin havahtui hereille ja syömään. Nyt aamulla kävin viemässä lapset kouluun ja pentu jäi ihan rauhassa makuuhuoneeseen Morriksen kanssa, oli nukahtanut ja nukkuu edelleen. Kyllä se vaan on erinomainen lapsi :)

Ruoka maistui eilen paremmin kuin lauantaina, suunnilleen puolet annoksesta tulee syötyä. Päätin antaa aamuruoan vasta ennen kuin lähden töihin, niin saa sitten jäädä massu täynnä lataamaan akkuja siksi aikaa kuin olemme poissa kotoa.

Morriksen kanssakin on jonkinlainen yhteinen sävel löytynyt ja pihalla on tilaa leikkiä ja riehua kunnolla. Morris selvästi nauttii, kun vihdoin sai leikkikaverin, joka juoksee edellä ja perässä. Saa sitten nähdä, miten leikki muuttuu Salsan kasvaessa. Nythän nuo ovat suunnilleen saman korkuisia. Ja vaikka pieni vielä onkin, Salsakin on belgi, joka leikkii belgileikkiä eli roikkuu niskassa.

Metsäretkillä olen huomannut, että pentu on hirmuisen ketterä ikäisekseen. Se loikkii sujuvasti ja kompuroimatta varvikossa ja oksien yli. Lähimetsässä tehtiin keväällä hakkuita ja maassa on paljon oksia pitkin ja poikin, mutta eivätpä ne tunnu Salsan menoa haittaavan. Nina kertoikin, että Salsa on pennuista motorisesti kehittyinein. Ehkä siitä vielä tulee agilitykoira ;)

Ei kommentteja: