Pentukurssi alkoi

Ilmoitin meidät pentukurssille kai heti pennun varaamisen jälkeen ja tänään kurssi sitten alkoi. Ensimmäisellä kerralla Salsa joutui jäämään kotiin, sillä johtajuusluento oli tarkoitettu vain kaksijalkaisille. Luennolla ei tullut esille mitään, mitä en olisi jo ennestään tiennyt. Munkki oli kyllä hyvää ja teekin maistui :) Ryhmissä on aika monta ensimmäisen koiran omistajaa, joten kysytyt kysymyksetkin olivat sen mukaisia. Toivottavasti käytännön osuudessa löytyy haastetta meillekin. Itse asiassa en edes odota kurssilta mitään mullistavia opetusmenetelmiä vaan ennen kaikkea haluan, että joku ulkopuolinen arvioi minun ja Salsan suhdetta ja antaa vaikka vinkkiä siitä, mitä viettiä pennun kanssa kannattaisi koulutuksessa hyödyntää. Lisäksi haluan saada kurssin aikana hyvälle alulle muitten koirien ja ihmisten ohittamisen. Ihmisiin välinpitämättömästi suhtautumisesta on ollut Ninankin kanssa puhetta jo ennen kuin pentu edes kotiutui ja tiedän kyllä, miten asian kanssa pitäisi toimia. On vain tuo käytäntöön soveltaminen jäänyt kokonaan tekemättä. Eli kun tapaamme vieraan ihmisen, Salsa saa mennä tervehtimään. Ennen kaikkea haluankin saada itselleni kanttia sanoa ihmiselle 'odota vähän' ja pyytää koiralta sitten kontakti ja antaa vasta sen jälkeen luvan tervehtiä. Eli tässä asiassa tarvitsen minä koulutusta :)

Ennen illallista hioimme perusasentoa (se on varsin hieno katsekontaktia myöten, vaikka itse sanonkin), maahanmenoa ja edessä istumista. Uusina juttuina pitää alkaa treenata odottamista sekä rauhoittumista.

Mittasimme Salsan tänään: 34,5 cm. Tuli myös nähtyä, ettei pennun päätä huimaa. Salsa nimittäin loikkasi yläkerran sohvalta alas selkänojan kautta. Alla oli matto, joten laskeutuminen kävi hallitusta.

Vaikka olen Ninalle toistellut, miten kiltti pentu on niin jotain sentään on saatu aikaiseksi yksinäisten päivien aikana. Sängyn jaloista löytyy hampaanjälkiä ja patjan alareunaakin on nypitty parista kohtaa. Sivelin valkopippuria patjaan ja vaikka pentu ensin alkoi nuolla pippuria, utelias nuuhkaisu lusikasta sai vakuuttumaan, ettei pippuri sittenkään ole pienen koiran juttu.